Pas

Pas-i tassaavoq kinaassutsimut uppernarsaat Kalaallit Nunaata avataani angalaniaruit atugassat. Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni pas-imik peqarnissaq piumasaqaataanngilaq. Taamaammat Danmarkiliaannassaguit Islandimiillu ingerlaqqissanngikkuit pas-eqartariaqanngilatit.

Pas-it kinaassutsimut uppernarsaatitut oqartussaasunut saaffiginninninni tamatigut atorsinnaavat. Tamanna aamma meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut atuuppoq. Meeqqat angajoqqaami pas-iini allaqqasinnaanerat atorunnaarnikuuvoq – namminneq passeqassapput.

Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi atuuttumik pas-imik Kalaallit Nunaanni pissarsisoqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni najugaqaruit Kalaallit Nunaanni atuuttumik imaluunniit Danmarkimi atuuttumik pas-imik pisaassanerlutit nammineq aalajangigassaraat.

Pas-it taakku assigiinngissutaat tassaavoq:

• Danmarkimut atuuttumik pas-ip saqqaani allaqqavoq ”Danmark – Den Europæiske Union”
• Kalaallit Nunaannut atuuttumik pas-ip saqqaani allaqqavoq ”Danmark – Kalaallit Nunaat”

Pas-it sumi atuussinnaassuseqarnerat assigiinngissuseqanngilaq, taamaallaalli assigiinngissuseqalaarput pas-ip iluani allassimasuni oqaatsit sorliit atorneqarnerat:

• Kalaallit Nunaanni atuuttumik pas-ip quppernera siulleq kalaallisut, qallunaatut tuluttullu allaqqavoq, quppernermilu 1-imi aamma 2-mi allassimasut Danmarkimi atuuttumik pas-imiittuninngarnit oqaatsit amerlanerunngillat
• Danmarkimi atuuttumik pas-ip quppernera siulleq danskisut, tuluttut aamma franskisut allaqqavoq, quppernermilu 1-imi aamma 2-mi Kalaallit Nunaanni atuuttumik pas-imiittuninngarnit oqaatsit amerlanerupput

Taassuma saniatigut pas-it taakku marluk assigiinngissuseqanngillat.

Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi atuuttumik pas-imik pissarsiniaruit danskisut innuttaassuseqassaatit.

Danskisut innuttaassuseqarputit imaappat:

• Angajoqqaatit marluullutik kalaaliuppata danskiuppataluunniit
• Anaanat kalaaliuppat danskiuppalluunniit
• Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi inunngorsimaguit aamma ataatat danskisut innuttaassuseqarpat
• Nunami allami inunngorsimaguit, ataatat danskiuppat kalaaliulluniluunniit, angajoqqaatillu 18-inik ukioqalinnginninni katissimappata
• 12-inik ukioqalinnginninni danskisut innuttaassuseqartumit meeravissiartaarineqarsimaguit
• 12-inik ukioqalereerlutit danskisut innuttaassuseqartumit meeravissiartaarineqarsimaguit nunamilu tassani sivikinnerpaamik ukiut marluk najugaqarsimaguit, innuttaassuseqarnermullu qinnuteqarsimallutit pissarsiaralugulu
• Innuttaassuseqarnermut qinnuteqarsimaguit pissarsiaralugulu nalunaarutigigukku Finlandimi, Islandimi, Norgemi Sverigemilu innuttaassuseqartutit imaluunniit danskisut inunngorsimaguit innuttaassuseqarlutit, kisianni innuttaassuseqarneq annaasimallugu illillu:
  
  • Pinerluuteqarsimanngikkuit
  • 18-it 23-illu akornanni ukioqaruit
  • Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni najugaqarsimaguit
• Innuttaassuseqarnissaq qinnuteqaatigisimagukku, innuttaassuseqarnissamut misilitsissut angusiffigisimagukku inatsisillu malillugit innuttaassuseqalersimaguit

Malugiuk
Nalinginnaasumik pingaarnertut ataasiinnarmik pas-imik peqarsinnaavutit. Tamanna ima isumaqarpoq, assersuutigalugu pas-it visum-imik qinnuteqaassunneqaraluarpalluunniit, utaqqiisaa pas-imik immikkut ittumik pisaarsinnaanngilatit.

Qinnuteqaatit tunniukkukku pas-i akilissavat.

Qanoq akeqassanersoq qassinik ukioqarninnik aallaaveqartarpoq:

• Inersimasut 65-it sinnerlugit ukiullit pas-iat 176 kr.-inik akeqarpoq
• Inersimasut 18-it 64-illu akornanni ukiullit pas-iat 426 kr.-inik akeqarpoq
• Inuusuttut 12 aamma 17-it akornanni ukiullit pas-iat 141 kr.-inik akeqarpoq
• Meeqqat 12-it inorlugit ukiullit pas-iat 115 kr.-inik akeqarpoq

Malugiuk
Politeeqarfiit dankort-imik tigusisinnaasut ukunani inissisimapput Qaqortoq, Nuuk, Sisimiut, Aasiaat aamma Ilulissat. Tamatuma kingunerisaanik sumiiffinni allani tamani aningaasanik akiliuteqartariaqarputit.

Nutaamik pas-itaarniaruit imaluunniit pas-it nutaanngitsoq nutarterniarukku assersuutigalugu pas-i atuuffissaminit qaangiisimappat, tammarsimappat imaluunniit illit atit allamik taarsersimagukku, najukkanni politeeqarfimmut nammineerlutit orniguttariaqarputit. 18-it inorlugit ukioqaruit angajoqqaatit ilagissavatit.

Kikkut tamarmik 12-inik ukioqalereersimasut 1. januar 2012-ip kingorna pas-itaarniarnermut atatillugu inuaasa ipaasaat skannertissavaat. Inuak politeeqarfimmi skannerneqassaaq skannikkallu pas-itaarnermuinnaq atorneqassapput. Pas-it inussat ipaasaannik 1. januar 2012-ip pilerneqarsimanngitsut nunanut allanut isilernermi ajornartorsiutaasinnaapput. Pas-it 1. januar 2012 sioqqullugu piniarneqarsimasut ajornartorsiutaanavianngillat, taamaalillunilu atuuttussaatillugu atorneqarsinnaallutik.

Makku nassassavatit:

• Qinnuteqarnermi immersugassaq immersorneqarsimasoq

Pas-imut qinnuteqarnissamut immersugassaq

• Pas-imik peqareersimaguit, pas-it nutaanngitsoq nassassavat
• Pas-imik peqareersimanngikkuit kuisinnermut allagartaq siullerpaaq, atermut uppernarsaat (imaluunniit inunngornermi allagartaq) nassassavat
• Aterisap iluarsineqarneranut uppernarsaat. Taanna pisariaqarsinnaavoq atit allanngorteqqammersimagukku, assersuutigalugu katinnermut atatillugu
• Asseq pas-imut naleqquttoq. Asseq qalipaateqarluniluunniit qalipaateqassanngilaq, sammillunilu assilisaassalluni. Asseq pas-imut atugassiatut akuerineqartinnani, piumasaqaatit allat eqquutsissavai

Pas-ip assitassaanut piumasaqaatit (Piumasaqaatit taamaallaat danskisut allassimapput)

Pas-it tammarsimappat sulili atorsinnaalluni, pas-ip tammarnera pillugu uppernarsaat immersussavat nassarlugulu.

Pas-ip tammarnera pillugu uppernarsaat (Immersuiffissaq taamaallaat danskisut allassimavoq)

Meeqqat
Akuersissut
Inuk imaluunniit inuit ilinnut angajoqqaatut oqartussaassuseqartut akuersissuteqarpata aatsaat pas-imik pissarsisinnaavutit. Angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermut uppernarsaammik assersuutigalugu inunnit paaqqutarinnittuniit akuersissummik tunniussisuniit erseqqarinnerusumik politiit piumallutik piumasaqarsinnaapput. Inuit ataasiakkaat kisimiillutik angajoqqaatut oqartussaassuseqarnerartillugit tamanna aamma atuuppoq.

Akuersissummik tunniussiniaraanni qinnuteqarnermi immersugassap immikkoortuata C-p ataani atsiornikkut tamanna pissaaq.

Meeqqat atserneqanngitsut
Illit meeqqat pas-imik pisaartissinnaavat naak suli atertaanngikkaluartoq. Taamaattorli nunat ataasiakkaat, assersuutigalugu USA, meeqqap atserneqarsimanngitsup nunamut isersinnaanera qularnaarsinnaanngilaat. Taamaammat illit meeqqat nunanut allanut angalaqatiginiarukku sulilu atertaarsimanngippat, aallarnissaq sioqqullugu nunap orninniakkap aallartitaqarfiata attaveqarfiginissaa isumaassaaq pitsaasoq.

Pas-imik inniminniiguit taassuma politeeqarfimmut aanissaata tungaanut sapaatit akunneri pingasut tikillugit utaqqisoqarsinnaavoq.

Pas-ip Danmarkimi sananeqartarnera pissutaalluni pas-ilu naammassereeraangat Kalaallit Nunaannut nassiunneqartarmat tiguneqarnissaa sapaatit akunneri pingasut missaannik sivisutigisarpoq.

Taamaammat aallarnissamik pilersaaruteqaruit pas-it piffissaalluarallartillugu suliaritittariaqarpat.

Pas-i atuussinnaanera killeqarpoq, tamatumanilu qassinik ukioqarlutit pas-it pissarsiarisimanerit apeqqutaasarpoq.

• 18-it sinnerlugit ukioqaruit, pas-i ukiuni 10-ni atuuttarpoq
• 2 aamma 18-it akornanni ukioqaruit, pas-i ukiuni 5-ni atuuttarpoq
• Meeqqamut 2 inorlugit ukiulimmut pas-i tunniunneqarsimappat pas-i ukiuni 2-ni atuutissaaq

Pas-i atuussinnaajunnaarpat nutarternissaa isumagissavat.