Uumasuaqqat (parasit) uumasuni piniakkaniittut aalisakkaniittullu

Parasitsit uumasuaraapput assigiinngitsut uumasuni allani uumasartut.

Ilaannikkooriarluni piniakkat neqaanni aalisakkallu nujuartat nerpiini parasitsinik nassaartoqartarpoq. Parasitsit tamakku ilaat uloriananngillat, allalli nerigukkit napparsimalersinnaavutit.

Parasitsit sorliit mianersuuttariaqarneritit napparsimalinnginnissannullu sutigut piareersimassanersutit, Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaqarfiup paasissutissiinera matumani atuarsinnaavat.

Trikinose: Trikinose nappaataavoq ulorianartoq uumasuniit inunnut tunillaassinnaasoq. Nappaammut rundormelarver trikinenik taaneqartartut pissutaasinnaapput, pingaartumik nersutini qaasuttuni, assersuutigalugu nannuni, aaverni, puisini, qimmini qimuttuni, amaqquni teriannissanilu nassaassaasartut. Trikinosemik tunillatsittoqarsinnaavoq uumasut siuliini taaneqartut neqaannik aapasunik nerigaanni. Neqimik qerititsineq trikininik tunillaajunnaarsitsisanngilaq. Neqimi trikinit qullugiaannik peqarnersoq isaannarmik takuneqarsinnaanngilaq. Trikinerneq inummiit inummut tuniluunneq ajorpoq.

Kalaallit Nunaanni inuit trikinoseqartut arlaleriarluni paasineqartarpoq. Trikinosernermut malunniutaasinnaapput inalukkatigut ajornartorsiuteqarneq, kissarulunneq, inuunilunneq nukitsigullu anniarisaqarneq. Isit sinaanni pullattoqarnera takuneqarsinnaakkajuttarpoq. Ajornerpaaffiani nukiit, uummat ilanngullugu, sakkortuumik ajoquserneqarsinnaapput.


Trikinip qullugiaa poorsimasoq nannup nukianiittoq. Allisitsiuserluni assiliisoqarsimavoq. Asseq: Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaqarfik / DTU

Sarcocyster: Sarcocyster titarnertut qaqortutut amitsutut takussaasarput neqimi qaqorteqqasunut assingullutik. Sarcocyster Kalaallit Nunaata tuttuini nassaarineqarsimapput. Sarcocyster Kalaallit Nunaanni inunnut tunillaassimanersoq malussartoqarsimanngilaq. Nunani eqqiluisaarnikkut atortuluttuni sarcosysterinik tunillatsittoqarsinnaavoq, puulukit nersussuillu neqaannik qalanneqarluanngitsunik nerisimagaanni. Timminneq, kissarneqarneq, meriarneq, nukitsigut nukillaanganeq nukitsigullu annerisaqarneq tunillatsinnermut takussutaasinnaapput.


Sarcocyster tuttup neqaani. Assit pillugit. Pinngortitaleriffik

Qumaarsussuaq: Qumaarsussuaq neqimi mikisutut, qaqortutut ammalortutullu takuneqarsinnaasarpoq. Ammalortut qaqortut taakku qumaarsussuup qullugiarai puulinngortut, Taenia krabbei, neqimi toquusarlutik inisseqqasarput. Qumaarsussuaq inersimasoq nersutit qaasuttut soorlu assersuutigalugu teriannissat, qimmit amaqqullu inalugaanniittarpoq qullugiaalu tuttut umimmaallu neqaaniissinnaallutik. Taenia krabbei-inik Kalaallit Nunaanni inunnut tunillaattoqarneranik malussartoqarsimanngilaq. Inuit qumaarsussuaqalikkajunnerusarput puulukip neqaanik, aalisakkanit taserneersunit imaluunniit nersussuit neqaannik nunanit eqqiluisaarnikkut atortuluttuneersunik qalallugit sianneqarsimanngitsunik nerigaangamik. Qumaarsussuit amerlasuut napparsimalernermik ersersitsineq ajorput ilaalli naarlulersitsisinnaapput, merianngulersitsillutik neriumajunnaarsitsillutik akuttusuunillu sianiutilunnermillu malunniutsitsisinnaallutik.


Qumaarsussuup qullugiaa tuttup neqaani. Assit pillugit. Pinngortitaleriffik

Tuttup kumai: Tuttup kumaa inersimasoq aggustip qaammataani tuttut amianni quperluliortarpoq. Taamaalereerpat quperloq tuttup amia putullugu pulasarpoq tassanilu ukiisarluni. Maj/junimi quperlup tuttu qimattarpaa nunamilu puulinngortarluni inersimasunngornissami tungaanut kinguaariiaarnerlu aallaqqaataaniit allarteqqittarlugu. Tuttup kumaa tuttunik puullaaqilersitsisarpoq sanigortitsisinnaallunilu, soorluttaaq tuttup amianut ajoqusiisinnaalluni. Inuit tuttup kumaasa quperluinik nerinermikkut tunillanneqarsinnaanngillat. Taamaakkaluartoq inuit tunillatsissinnaanerannik allaaserinnittoqarsimavoq tuttup kumai inersimasut inuit nujaannut qarluinullu quperluliortarsimasut.


Tuttup kumaata quperlui tuttumiittut. Assit pillugit. F. Ugarte

Tuttup iggiaata kumaa: Qaammatini juli-augustimi tuttup iggiaata kumaata inersimasup quperlut uumasut tuttut sorluinut tissalukaartittarpai. Quperlut taamaalereerpat anersaartornermut aqqutaasigut ilorpartertarput toqqusaavisalu iluanni nipputtarlutik, tassani ukiisarlutik. Maj/junimi quperlut anillaqqittarput imaluunniit tuttunit suppussaasarlutik. Taamaalereerpat quperlut nunami inersimasunngornissamik tungaanut puulinngortarput kinguaariinnerlu aallaqqaataaniit aallartittarlugu. Tuttup iggiaata kumaa tuttuni uippakajaartitsinermut pissutaasarpoq, sanigortitsinermillu kinguneqarsinnaalluni. Inuit tuttup kumaasa quperluinik nerinermikkut tunillanneqarsinnaanngillat.


Iggissap kumaasa quperlui tuttup iggiaani. Assit pillugit. C.Cuyler / Pinngortitaleriffik

Neqit qaasuttuneersut tamarmik aalajangersimasumik 75°C-inik kissassusilerlugit uunnattarnissaat kaammattuutigineqarpoq. Taamatut uunnaasarneq parasitsinik toqoraassaaq. Neqi naammattumik qalaassaq siatarluunniit qasertumik kajorpasissumilluunniit qalipaateqalersarpoq.

Neqimik qerititsineq, pujoorineq nikkulinerluunniit trikininut, qumaarsussuarnut sarcocysterinulluunniit toqoraataanngillat.

Uumasut nujuartat neqaat qalanneqarluarsimanngitsut nunaannarmut qimanneqartassanngillat qimminulluunniit nerukkaatigineqartassanatik. Taakku tamarmik uumasuarsunnik ingerlatitseqqeqataasinnaapput tassami kinguaassiornerminni uumasut qaasuttut (soorlu teriannissat qimmillu) silutuumasullu pisariaqartikkamikkit. Illittaaq qimmitit malussarniarfigisassavatit - ilittulli - neqimik tunillannartulimmik nerinermikkut napparsimalersinnaammata.

Neqinik parasitinik tunillanneqarsimasumik qimatsisariaqassaguit kaammattuutigineqarpoq neqit ikuallattassagitit, meterimik 1-imik ititigisumut assaallutit ilisissagitit imaluunniit imaanut kiversassagitit.

Nalornissaguit neqi nerineqassanngitsoq UNION-imit kaammattuutigineqarpoq.

Aalisakkat imarmiut parasitseqarnissaat ilimanarluinnartuuvoq. Parasitsit assigiinngitsorpassuit aalisakkani milluaasarput. Aalisagaq siuteqqumik peqqutinilluunniit nerisimaguni amerlanertigut taakkuninnga tunillanneqartarpoq. Parasitsinik aalisakkanut ulorianartunik, inunnulli uloriananngitsunik nassaassaqarpoq, parasitseqarporli inunni nappaammik pilersitsisinnaasunik.

Aalisakkat amerlanertigut ulorianartorsiortinneqartut tassaapput kapisilik, eqaluk saarullillu, aalisakkallu nerpia ooqanngitsoq mamartuummat ooqqaarnagu nerineqakkajuttarpoq.

Parasitsinit aalisakkaneersunit napparsimalersitsisinnaasunit ilisimaneqarnerpaanut ilaasoq tassaavoq sildeorm (anisakis).

Sildeorm (anisakis): Aalisakkap nerpia ooqanngitsortoraanni sildeorm aalisakkap nerpianiissinnaavoq, taamaalillunilu inuup naavanut pisinnaalluni, taamaalisoqarpallu uummartinneqassaaq, naamullu maggussinnaavoq inalugarluunniit putusinnaallugu. Arlaleriarluni tunillatsittoqarsimappat sildormi inalukkatigut anniaruloornernik, sapigaqarnermillu, soorlu kissarneqarnermik aamma anafylaktisk shock-imik, kinguneqarsinnaavoq.

Parasitit amerlanersaat minutsimi 1-imi 60°C-inut kissaanikkut toqusarput.

Aalisagaq sivikinnerpaamik nalunaaquttap akunnerini 24-ni 20°C-mi qeritikkukku qullugiaq toqussinnaavat. Maluginiassavat qerititsiviit ilaat minus 20 gradinut killissinnaanngimmata.

Nalornissaguit neqi nerineqassanngitsoq UNION-imit kaammattuutigineqarpoq.

Neqaatinni aalisagaatinniluunniit parasitsit aqqutigalugit napparsimalersimanerit pasitsaakkukku napparsimmavik peqqissaavilluunniit ilinnut qaninneq attavigisariaqarpat, taakkulu qullugissanik piiaaffigissavaatsit.