Imminut sullississutinut iserniaruit NemID suli isissutissatut atussavat.

Kapisilinniarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqarit

Maana qinnuteqarit

Kapisilinnik inuussutissarsiutigalugu aalisarniaruit aalisarsinnaanermut akuersissummik atorsinnaasumik peqassaatit.

Quppernermi uani kapisilinnik aalisarnissamut piumasaqaatit malittarisassallu immikkut atuarsinnaavutit.
Inuussutissarsiutigalugu aalisartutut aalisarnermut malittarisassat piumasaqaatillu aalajangersarneqarsimasut malinnissaannut pisussaaffeqarputit. Taakkunani ileqqoreqqusat angerlarsimaffittut kommunerisanni immikkuullarissinnaasut, soorlu sumiiffinnut eqqissisimatitanut illersuisut, aamma atuutsinneqarput. Kommunini ileqqoreqqusat pillugit paasisaqarnerusinnaavutit, uani: inatsisit.gl

Inuussutissarsiutigalugu aalisartutut nalunaartarnissamut pisussaaffeqarputit. Pisarisatit saniatigullu pisarisuukkatit nalunaarutigisartussaavatit. Saniatigut pisarisuukkani aalisakkat tunisaanngitsut, timmissat, imaani miluumasut, immami pupiit koralillu pineqarput.

Kapisillitat ullut tamaasa nalunaarutigineqartassapput. Pisaqarsimanngikkaangavit (0-mik) imaluunniit aalisariarsimanngikkaangavit aamma nalunaaruteqartassaatit.

Pinngortitap eriaginissaanut inuttut nammineerlutit akisussaaffeqarputittaaq. Imaq ataatsimoorluta isumalluutigaarput ataatsimoorlutalu aamma akisussaaffigaarput.

Kapisilinniarneq inuuniutigalugu aalisarneruvoq, taamaammallu kapisillit nunanut allanut nioqqutigeqqusaanngillat tunitsivinnullu tuniniaqqusaanatik. Taamaammat inuussutissarsiutigalugu aalisartutut taamaallaat kalaalimineerniarfinni suliffeqarfinnulluunniit tuniniaasinnaavutit.

Sinerissap qanittuani kapisilinniarnermi Kalaallit Nunaat tamakkerlugu ataatsimut pisassiissutit aalajangersaaffigineqartarput, taakkulu inuussutissarsiutigalugu aalisartunut saniatigooralugulu aalisartunut agguaanneqartarput. Kapisilinniarneq pisassat nungunnissaasa tungaanut ingerlanneqartarpoq, tassanilu inuussutissarsiutigalugu aalisartut tamarmik pisassiissutinit taakkunanit aalisartarput. Pisassiissutit tamarmik aalisarneqarneqareeraangata aalisarneq unitsinneqartarpoq.

Imatut inissisimaguit akuersissummik qinnuteqarsinnaavutit:

  • inuttut immikkut
  • ingerlatseqatigiiffittut

Aalisarsinnaanermut akuersissut ukunani atuuppoq:

  • Sumiiffimmi killilikkami ataatsimi,
  • Ukiumi ataatsimi januaarip aallaqqaataaniit decembarip 31-ianut, imaluunniit
  • Piffissami aalisarfiusumi ataatsimi Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit nalunaarutigineqartumi.

Atlantikup kapisilianik kapisilinniarneq aqutsinissamik pilersaarut aallaavigalugu ingerlanneqartarpoq.

Una toorlugu Kalaallit Nunaanni atlantikumi kapisilinnik aalisarnissamut aqutsinissamut pilersaarut atuarsinnaavat

 

Inuussutissarsiutigalugu aalisartutut aalisarsinnaanermut akuersissut pillugu qinnuteqarsinnaanermut piumasaqaatit makku naammassisimassavatit:

  • Kalaallit Nunaanni akileraarutinik akiliisarputit, ukiunilu kingullerni 2-ni akiliisarsimallutit
  • Kalaallit Nunaanni najugaqartuuvutit, ukiunilu kingullerni 2-ni najugaqartuusimallutit
  • Ukiuni kingullerni marlunni inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik ingerlataqartuusimassaatit. Ukiuni kingullerni marlunni isertitavit 2/3-ii inuussutissarsiutigalugu aalisarnermit pisuusimassapput.
  • Qassutit kapisilinniutit nammineerlutit pigissavatit.
  • Umiatsiaaqqamik angallammilluunniit nammineerlutit pigisaqarputit, taakkulu takissutsimikkut annerpaamik 12,8 meteriussapput (42 fod).
  • Pisarisimasatit ukiup siulianeersut piffissaliussaq qaangiutsinnagu nalunaarutigisimavatit (akuersissummik pigisaqarsimassaguit).

Sumi najugaqartuunissamut piumasaqaammit immikkut akuersissuteqartoqarnissaa pillugu qinnuteqarninni periarfissaqarputit. Paasisaqarnerorusukkuit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik attavigineqassaaq.

 

Kapisilinniarneq taamaallaat sinerissap qanittuani ingerlanneqartarpoq. Aalisarneq aqutsiveqarfinnut pingasunut agguarneqarnikuuvoq.

  • Kitaata avannaa (64°15' N-p avannaani)
  • Kitaata kujataa (64°15' N-p kujataani)
  • Kalaallit Nunaata kangia (sineriak tamakkerlugu)

Aalisarsinnaanermut akuersissummik tunineqarsimaguit taanna aqutsiveqarfimmut najukkannut qaninnerpaasumut atuutissaaq.

Malugalugu:
Kapisillit kuuat inuussutissarsiutiginagu aalisarnermuinnaq atorneqaqqusaavoq. Sumiiffimmi kuummi aalisarneq aamma kuup akuaniit 1000 meterit angullugit aalisarsinnaaneq pineqarput.

 

Naalakkersuisut kapisilinniarnermut piffissarititaasoq KNAPK siunersiorlugu kinguliani allaqqasut malillugit aalajangertarpaat.

 Aqutsiveqarfik:   Aalisarnermi piffissarititaasoq: 
 Avannaata kitaani  1/9 - 31/10
 Kujataata kitaani  1/8 - 30/9
 Kangiani  15/8 - 15/10

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmiit nalunaaruteqartoqareerpat aalisarneq aallartissaaq, pisassiissutillu aalisarneqareerpata unissalluni.

 

 

Inuussutissarsiutigalugu kapisilinnik aalisarnermi atortut uku atorneqaqqusaapput:

  • Qarsorsat aamma
  • Amerlanerpaamik qassutit 20-t 2000-inik qilernillit, taakkulu nigartaat 140 mm-iussapput
  • Qassutit imminnut pitussimasut immikkoortut tallimat tungaannut.

Qassusernermi malittarisassat

  • Aalisarnermut atortuutit piginnittup aqqanik aamma/imaluunniit angallatip taaguutaanik ersarissumik nalunaaqutserneqarsimassapput. Nalunaaqutsiinerit imermit arrortinneqarsinnaassanngillat.
  • Qassutit ullormoortumik napittaajartassavatit.
  • Kangillersimanerit, kangerliumarnit ikerasaallu qassutinit asserneqassanngillat. Imaatigut angalasoqarsinnaanera aamma mianersuutigineqassaaq.
  • Qassutit kapisilinniutit qassutinut tullernut minnerpaamik 30 meterinik akunnilerlugit nivinngarneqartassapput.
  • Kuup akuanit minnerpaamik 500 meterinit ungasissusilimmi qassusertoqartassaaq.
  • Aalisarnermut atortuutit tamarmik atorneqareernermikkut peerneqartarnissaat nammineerlutit akisussaaffigaat. Aalisarnermut atortuutit nalunaaquttap akunneri 24-t ingerlaneranni qaqissinnaassanngikkukkit tamanna KANUAANA-mut nalunaarutigissavat. Tunngaviusumik killeqarfimmit 3 sømilit iluanni atortuutitit annaasimagukkit tamanna aamma kommunimut nalunaarutigissavat.
  • Qassuserfigisavit matuneqannginnerani qassutitit qaqissavatit. Aalisarnerup matunissaa tusagassiorfitsigut alaatsinaassavat.

Malugalugu: Qassutit tissukartittakkat atorneqaqqusaanngillat.

 

Kapisilinniarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqassaguit nammineerluni immersuinissamut toortagaq sungaartoq "Maana qinnuteqarit" quppernermi uani qullerpaamiittoq atorlugu qarasaasiakkut qinnuteqarsinnaavutit. Immersuiffissaq qarasaasiakkut immersorniarukku nassiunniarukkulu "Immersoruk nassiullugulu" toqqaruk.

Nammineerluni immersuinissaq/web-i atorniarukku nammineerlutit NemID-it atorlugu isissaatit.

Qinnuteqaatinnut makku ilanngunneqassapput:

  • Nunami sorlermi najugaqarnermut uppernarsaat, tassanilu uppernarsarneqarsimassaaq angallatigisat Kalaallit Nunaanneersuusoq, ilinnillu pigineqartoq (angallatinut taamaallaat atuuppoq)
  • Angallatip uuttuutaanik uppernarsaat (angallatinut taamaallaat atuuppoq)
  • Pisariaqarpat angallammut tunngatillugu pisinermut uppernarsaat atsiugaq, taannalu nunami sorlermi najugaqartuunermut uppernarsaataagallartutut atorneqassaaq
  • Piginnittuunermut uppernarsaat (ingerlatseqatigiiffinnuinnaq attuumassuteqarpoq)

Toortakkap sungaartup "Maana qinnuteqarit" toorneratigut qarasaasiakkut nammineerlutit immersuiffissamik immersuillutit aallartissaatit.

 

Kapisilinniarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqarniaruit qinnuteqaammut immersugassaq immersussavat. Nammineerluni immersuinissamut toortagaq sungaartoq "Maana qinnuteqarit":

  • Qinnuteqarfissaq anisinniarukkut ”Anisiguk” toqqaruk, assannillu immersoriarlugu tunniutissavat (NemID pisariaqanngilaq)

Qinnuteqarfissaq immersugaq najukkanni innuttaasunut sullissivimmut imaluunniit nunaqarfimmi sullissivimmut tunniutissavat.

Qinnuteqaatinnut makku ilanngunneqassapput:

  • Nunami sorlermi najugaqarnermut uppernarsaat, tassanilu uppernarsarneqarsimassaaq angallatigisat Kalaallit Nunaanneersuusoq, ilinnillu pigineqartoq (angallatinut taamaallaat atuuppoq)
  • Angallatip uuttuutaanik uppernarsaat (angallatinut taamaallaat atuuppoq)
  • Pisariaqarpat angallammut tunngatillugu pisinermut uppernarsaat atsiugaq, taannalu nunami sorlermi najugaqartuunermut uppernarsaataagallartutut atorneqassaaq
  • Piginnittuunermut uppernarsaat (ingerlatseqatigiiffinnuinnaq attuumassuteqarpoq)

Toortakkap sungaartup "Maana qinnuteqarit" toorneratigut qarasaasiakkut nammineerlutit immersuiffissamik immersuillutit aallartissaatit.

Qinnuteqaatit nassiutereerukku aalisarsinnaanermut akuersissummik suliaqarneq aallartissaaq.

Qarasaasiaq atorlugu qinnuteqarsimaguit qinnuteqaatit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut toqqaannartumik nassiunneqassaaq, tassaniittullu qinnuteqaatit suliarissavaat. Qinnuteqaativit tigusimaneranut tunngatillugu uppernarsaammik mailikkut tigusaqarumaarputit.

Qinnuteqaatit anisissillugu immersorsimagukku qinnuteqaatit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut kommunip ingerlateqqissavaa, tassanilu qinnuteqaatit suliarineqassaaq.

Taakku marluk pineqartillugit qinnuteqaat Aalisarnermut Immikkoortortaqarfimmi sulianik suliarinnittartumut attuumassutilimmut ingerlateqqinneqassaaq.

Qinnuteqaatinnik suliaqarneq ullut suliffiusartut 10-t missaannik sivisussuseqassaaq. Qinnuteqaativit suliarineqarnissaanut paasissutissat amigarpata attavigineqarumaarputit.

Mailimut qinnuteqaammik nassiussiffigisannit qinnuteqaatip akuerineqarsimanera itigartitsissutigineqarsimaneraluunniit akissutigineqarumaarpoq.

Qinnuteqaatit kommunimut tunniutereersimagukku qinnuteqaatit akuerineqarsimanersoq imaluunniit itigartinneqarsimanersoq pillugu kommunimit akissutisiumaarputit.

 

 

Aalisarsinnaanermut akuersissummi massakkut pigisanni paasissutissanik allanngortoqarsimappat, tamatuma Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut paasissutissiissutiginissaanik pisussaaffeqarputit. Assersuutaasinnaapput ingerlatseqatigiiffiutit angallataatilluunniit pillugit allannguinerit.

Allannguutit tiguneqariarpata nutaamik akuersissusiunneqassaatit, tassanilu paasissutissat nutaat ilaatinneqassapput.

Inuussutissarsiutigalugu aalisartutut paasissutissat eqqortut tunngavigalugit aalisarnermik ingerlatannut akuersissummik atuuttumik peqarnissat illit akisussaaffigivat.

 

Kapisilittatit tamaasa Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut (KANUAANA-mut) TAMATIGUT nalunaarutigisassavatit, napittaajaareernermi imaluunniit qarsorsanik qissataammilluunniit pisaqarsimanerit kingorna.

Pisaqarsimanngikkaluaruilluunniit nalunaartartussaavutit (0-mik). Kapisilinniarsimanngikkaluaruilluunniit aamma nalunaartartussaavutit.
Piffissap aalisarfissap naammassereerneranit kingusinnerpaamik ullut 14-t kingorna KANUAANA-mut nalunaaruteqarsimanngikkuit ukiup tulliani akuersissummik tunineqarsinnaassanngilatit.

Una tooruk kapisilittatillu uani nalunaarutigalugit

 

Aqutsiveqarfimmi attuumassuteqarfigisanni aalisarnerup uninnissaata tungaanut kapisilinniarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqarsinnaavutit.

Malugiuk: Pisat nalunaarutigisarnerat ullut tamaasa pisassaaq. Aalisarnerup unereernerata kingorna kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiutsinnagit nalunaartarnissaq piffissaliussaavoq. Piffissaliussaq kapisilinnik pisaqarsimanngikkuit kapisilinniarsimanngikkaluaruilluunniit aamma atuuttussaavoq.

 

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aalajangigai naammagittaalliuutigineqarsinnaanngillat.

 

 

Uannga allanneqarpoq: Aalisarnermut immikkoortortaqarfik

Suliffeqarfiutilimmut

sullissivik.gl-imut tikilluarit

Sullissivik Suliffeqarfiutilimmut isilerputit. Innuttaasumut nuunniaruit, qulaani ‘Innuttaasumut’ toqqassavat.